Saimme tehtäväksi tutustua varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sen sisältöön.
Tutkiessani valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita ja verratessani niitä erään paikkakunnan varhaiskasvaistussuunnitelmaan, ne olivat melkein samasta puusta veistettyjä. Suurimmat erot taisivat olla sanamuodoissa.
Lapsen yksilöllisessä varhaiskasvatussuunnitelmassa (vasussa) käydään läpi mm. lapsen luonnetta, lempileikkejä, kavereita ja muita kiinnostuksen kohteita. Vasussa määritellään ketkä saavat hakea lapsen päivähoidosta, hoitopäivät ja -ajat, tarvitseeko lapsi erikoisruokavaliota tai onko hänellä allergioita tai muita sairauksia.
Tärkeimpänä osiona itse pidän kysymyksiä jotka tulevat osiossa Kasvatuksen kulmakivet. Siellä kysytään mm. perheen uskonnosta ja elämänkatsomuksesta, mitä vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen kasvatuksessa jne.
Lopuksi kysytään lista suostumuksista mm. lapsen kuljetuksista päiväkodin retkille, lapsen kuvaamisesta ym. Vasu tulee täyttöön, kun lapsen huoltaja(t) ja päiväkodin henkilökunnan edustaja ovat sen allekirjottaneet.
Yksilöllisiin vasuihin on olemassa ns. lomakepohja, jota päiväkodit muokkaavat oman näköiseksi ja omia perusteita vastaavaksi.
Lähihoitajan tehtävä vasu-keskustelussa on käydä varhaiskasvatussuunnitelma vanhemman kanssa läpi, sekä keskustella perheelle tärkeistä asioista. Hän kertoo vanhemmille päiväkodin omasta varhaiskasvatussuunnitelmasta ja sen perusteista, jotka on määritetty kunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Sen sisällön taas määrittelee valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
Ihania koukeroita eikö? :)
- SaijaP
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti